Ilmari Tapiovaara

Ilmari Tapiovaara oli yksi suomalaisen muotoilun ja sisustusarkkitehtuurin suurista nimistä. Apunaan
löytöretkeilijän mieli ja käsityöläisen sielu, Tapiovaara etsi väsymättä uusia ratkaisuja arkiesineiden
parantamiseen. Tapiovaara loi pitkän uransa aikana kymmeniä suuren yleisön rakastamia ja ikoneiksi
muodostuneita esineitä.

Ilmari Tapiovaara oli yksi suomalaisen muotoilun ja sisustusarkkitehtuurin suurista nimistä. Apunaan löytöretkeilijän mieli ja käsityöläisen sielu, Tapiovaara etsi väsymättä uusia ratkaisuja arkiesineiden parantamiseen. Tapiovaara loi pitkän uransa aikana kymmeniä suuren yleisön rakastamia ja ikoneiksi muodostuneita esineitä.

Tapiovaara tunnetaan erityisesti inhimillisten ja omaleimaisten esineiden ja ympäristöjen luojana. Tänään Ilmari Tapiovaaran ajaton perintö säilyy suunnittelijan keskeisimmän tuotannon käsittävässä Tapiovaara Family – kokoelmassa.

Ilmari Tapiovaara valmistui Taideteollisuuskeskuskoulun huonekalupiirustusosastolta sisustusarkkitehdiksi 1937. Valmistumisen jälkeen hän pääsi puoleksi vuodeksi avustajaksi Le Corbusierin toimistoon Pariisiin. Vuonna 1938 Tapiovaara aloitti Suomen suurimman huonekalutehtaan Asko Oy:n taiteellisena johtajana ja suunnittelijana, jonka jälkeen, vuonna 1941 hän siirtyi Keravan Puuteollisuus Oy:n taiteelliseksi ja kaupalliseksi johtajaksi. Vuosina 1946-47 Tapiovaara suunnitteli yhdessä vaimonsa Annikki Tapiovaaran kanssa kalusteet Domus Academican uuteen opiskelija-asuntolaan Helsinkiin. Tuolloin syntyi klassikkona tunnettu Domus-tuoli. 

Tapiovaara oli Alvar Aallon tuotannon suuri ihailija ja halusi luoda tuotteita samoista ideologisista lähtökohdista kuin Aalto. Tapiovaara omaksui funktionalismin sosiaalisen tasa-arvon ja koki arkkitehtuurin muotoilunsa lähtökohdaksi. Kymmenien tuolien ja muiden useimmiten julkisiin tiloihin tarkoitettujen huonekalujen ohella Tapiovaara suunnitteli myös lukuisten pankkien, konttoreiden, hotellien ja myymälätilojen sisustuksia 40-luvulta alkaen.

Ilmari Tapiovaara työskenteli myös ulkomailla eri tehtävissä. 1952–53 hän oli professorina Yhdysvalloissa Illinois Institute of Technologyn muotoilukoulussa Chicagossa sekä työskenteli myös jonkin aikaa Mies van der Rohen toimistossa. 1950-luvun lopussa hän lähti Paraguayhin YK:n kehitysyhteistyötehtäviin suunnittelemaan kalusteita ja 1970-luvun puolivälissä hän oli Mauritiuksella samantyyppisessä projektissa. Jugoslaviassa hän oli myös asiantuntijana osallistuen huonekalu- ja puuseppäteollisuuskeskuksen kehittämiseen. Lisäksi hän on suunnitellut huonekaluja mm. Italiaan ja Ruotsiin. 

Ilmari Tapiovaara palkittiin Milanon Triennaaleissa 1951, 1954, 1957, 1960 ja 1964 yhteensä kuudella kultamitalilla. Hän sai Chicagossa Good Design Award -palkinnon 1951, Pro Finlandia-mitalin 1959, Valtion taideteollisuuspalkinnon 1971 ja Sisustusarkkitehdit SIO:n huonekalupalkinnon 1990.





Klikkaa tästä ladataksesi Ilmari Tapiovaaran huonekalukronologia pdf