Lajittele pvm:n mukaan:

06/09/2017

Man Yau - ”Ajattelen väreillä"

”Olen aina tehnyt värien kautta, kaikki luonnoksenikin on tehty suoraan väreillä. En osaa oikeastaan ajatella ilman niitä. Tai pikemminkin ajattelen väreillä. Jätän hyvin harvoin työni pintakäsittelemättä. Laitan melkein aina jonkin värin materiaalin päälle, tai värjään koko materiaalin.Kerään värikarttoja ympäristöstä. Jos näen kadulla miellyttävän väriyhdistelmän, otan siitä valokuvan. Sinistä käytän aina jossain muodossa. Sen eri sävyjä on helppo saada poltettua keramiikan pinnalle. Mutta sinisellä on minulle myös syvempi merkitys. Rakastan etenkin vaaleansinistä, se liittyy mielessäni delfiiniin, joka on minulle voimakas metafora ja joka toistuu usein töissäni. Esimerkiksi uusimmassa näyttelyssäni päähenkilönä on Delfu, joka edustaa minulle illuusioita ja niiden tavoittelua. Materiaalin luonne ohjaa värien käyttöä. Tietyt värit toimivat paremmin tiettyjen materiaalien kanssa. Väripaletti on eri, jos puhallan lasia kuin jos veistän puuta.

Teen hitaasti ja kaivan muotoa esiin. Tyylini muotokieli muistuttaa usein teollista jälkeä. Se on tarkoituksellista. Pyrin mahdollisimman siloteltuun ja epäinhimillisen näköiseen lopputulokseen. Jossain vaiheessa muoto on vain valmis. Se on jännä, erityinen hetki. Silloin tiedän, että tämä muoto on täydellinen.

Suurin osa töistäni on keraamisia veistoksia, mutta teen veistoksia myös marmorista, lasista ja puusta. Olen aina ollut onnekas siinä, että olen tavannut hyviä ihmisiä. Menin 19-vuotiaana käymään Tattarisuon kivipajalla. Se on ränsistyneen teollisuusalueen vierellä, keskellä metsää oleva ulkopaja, joka on täynnä erimuotoisia ja -kokoisia kivenmöhkäleitä. Siellä oli kokeneita kuvanveistäjiä töissä. En tuntenut heitä ollenkaan, enkä tiennyt kuvanveistosta silloin mitään. He alkoivat pikkuhiljaa opettaa eri tekniikoita. He myös veivät minua salaisiin rautakauppoihin ja kertoivat mistä löytää parhaan minkäkin osan tai vaikka timanttilaikan. Vein vastalahjaksi pullapitkon. Tattarisuolta opin kaiken sen, mitä tiedän kivestä.

Minua itseäni kiinnostavat taideteokset, jotka pystyvät sitomaan jotain ilmeistä tästä hetkestä, että niihin voi tavalla tai toisella samaistua. Toisaalta taas olen aina fiilistellyt Constatin Brancusia, jonka veistokset ikään kuin hehkuvat ajattomina, ainakin minun silmissäni. Olen istunut hänen ateljeessaan Pariisissa paljon. Haluaisin pystyä sanomaan, mikä teoksissa viehättää. Ateljee on aina täynnä minun kaltaisiani ihmisiä, jotka nuolevat katseellaan veistoksia, yrittävät saada selville, mistä hehku syntyy. Jokin ihmeellinen esteettinen täydellisyys niissä on. Siihen pyrin itsekin.”

Man Yau

Syntynyt 1991 Helsingissä. Viimeistelee Aalto-yliopistossa maisterivaiheen opinnäytetyötään. Viimeisin yksityisnäyttely Delfu esiteltiin elokuussa Galleria Huudossa Helsingissä. Yaun keramiikkaa ja videotaidetta yhdistelevä teos Porcelain Decks oli esillä ryhmänäyttelyssä American Museum of Ceramic Artissa Pomonassa Kaliforniassa keväällä 2017. Kiinnostunut esittävyydestä, keinotekoisuudesta, kädentaidoista ja kontrasteista.

manyau.fi

Edellinen 6 / 112 Seuraava